Kirjaudu sisään Lakeuden EKO

Kirjaudu
sisään

Lajittelu

Tuotamme yhdyskuntajätettä 500 kg henkilöä kohden vuodessa

Suomessa yhdyskuntajätteen määrä on 2,4 – 2,8 miljoonaa tonnia vuosittain. Asukasta kohden tämä tarkoittaa noin 500 kg määrää. Vuonna 2016 EU jäsenmaiden yhdyskuntajätteen tuotannossa/henkilöä kohden, Suomi on listan sijalla 10. 28:n jäsenvaltiossa asukkaat tuottavat keskimäärin 482 kg/hlö jätettä vuodessa. Vähiten jätettä tuottava maa on Romania 261 kg/hlö ja eniten Tanska 777 kg/hlö. Jätehuollon kehittyneisyys ja jätteiden kierrättäminen vaihtelevat hurjasti eri jäsenmaiden välillä. Vaikka Tanska tuottaa paljon jätettä, päätyy siellä kaatopaikalle vain 1 % ja kierrätykseen 48 %, kun vastaavasti Romaniassa 80 % jätteestä menee kaatopaikalle ja vain 15 % kierrätykseen. Kierrätyksen edelläkävijämaat ovat Saksa 66 %, Slovenia 58 % ja Belgia 54 %. Keskimäärin EU valtioissa kierrätetään 47 % ja kaatopaikalle päätyy 25 %. 

 Suomessa vuonna 2016 vain 3 % yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikalle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on vauhdittanut jätteiden hyödyntämistä. Jätteitä hyödynnetään energiantuotannossa sekä materiaaleina. kierrätykseen meillä päätyi 42 %. Erilliskerättyjen yhdyskuntajätteiden määrä on kasvussa, toisaalta ihmisten tietoisuuden lisääntyessä ja toisaalta lainsäädännön määräyksien ja kierrätystavoitteiden tiukentuessa.

Tulevaisuudessa Suomessa tulee kuitenkin lisätä roimasti materiaalien erilliskeräystä ja kierrättämistä; polttoon menee liian paljon kierrätettävää materiaalia.                      

Lähde: Tilastokeskus 15.1.2018

Polttoon liian paljon kierrätettävää materiaalia

Oulun seudulla vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan (ympyräkaavio) suurimman osan jätesäkin sisällöstä muodostivat muovi ja biojäte. 

 Muoveissa pakkausmuovin osuus on vajaa 20 %, biojätteissä keittiöjätteen osuus vajaa 24 % ja puutarhajätteen osuus vajaa 2 %. Vaikka vuonna 2016 tuli mahdollisuus pakkausmuovin lajitteluun, päätyy poltettavan jätteen joukkoon melkein yhtä paljon kierrätettävää pakkausmuovia kuin aiemmin. Syynä voi olla vastaanottopisteen etäisyys. 

Vaarallisten kemikaalien joukossa oli sekä apteekkiin palautettavia lääkkeitä, että maaleja ja liuottimia. 

Suurta kartongin, paperin ja pahvin määrää selittää osaltaan niiden sopivuus polttoon. Osa saattoi olla myös märkiä tai likaisia lajittelupäätöksiä tehdessä. 

Lähde: Kauppi 2016

Mitä haittavaikutuksia jätteellä on?

Kiertämättömällä jätteellä on useita negatiivisia vaikutuksia. Ympäristössä roskaläjistä ja kaatopaikoista on vaarana valua kemikaaleja maaperään ja vesistöihin sekä muodostua saasteita ilmaan (metaani). Jätteiden hajoamisaika luonnossa voi olla todella pitkä: alumiinitölkki 200 – 500 vuotta, kertakäyttövaippa meressä 450 vuotta ja siima 600 vuotta.

Roskat voivat aiheuttaa myös luonnoneläimille vakavaa vahinkoa, niin ulkoisesti kuin syötynä. Ravintoketjussa eläinten syömät kemikaalit ja mikromuovit voivat päätyä ihmisenkin lautaselle, esim. kalan ja riistan mukana. Roskaaminen ja luonnon pilaaminen vaikuttaa myös ihmisten viihtyisyyteen sekä stressin poistoon; monelle luonto on paikka hengähtää, kerätä sieniä ja marjoja sekä metsästää ja kalastaa. Roskainen uimaranta ei houkuttele. 

Jätteiden kiertämättömyys vaikuttaa myös talouteen, koska arvokkaita raaka-aineita ja uusiokäyttöön soveltuvia materiaaleja menee täysin hukkaan. Uusiomateriaalien käytöllä voidaan pienentää neitseellisten materiaalien hankitaan, millä voi olla myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Koska suuri osa raaka-aineista tuodaan Suomeen, eivät vaikutukset näy meillä (jalometallikaivokset, öljyn poraus, ym.). Suomessa kierrätyskuitujen käyttö vähentää metsien hakkaamista. Parhaimmillaan kierrätetty raaka-aine hillitsee ilmastonmuutosta ja vähentää energiankulutusta: alumiinitölkin valmistaminen kierrätysmateriaalista vie 95 % vähemmän energiaan kuin neitseellisestä raaka-aineista. 

Tehokas lajittelija alentaa jätemaksujaan

Lajittelemalla noudatat lainsäädännössä asetettuja määräyksiä sekä kierrätystavoitteita. Kaikkien ympäristöhyötyjen ja säästyneiden neitseellisten aineiden lisäksi tehokkaalla lajittelulla voit pienentää jätelaskuasi. 

Biojätteen poistamisella polttokelpoisen jätteen joukosta, voit pidentää polttokelpoisen jätteen keräysastian tyhjennystä jätehuoltomääräysten mukaisesti maksimissaan 3 kk:n. Muutoin, tyhjennysväli kesäkaudella on vähintään 2 vrk:n välein. Biojätteen erilliskeräyksen sijasta voit myös kompostoida yksin tai yhdessä naapurin kanssa. Vie hyötyjätteet ja vaaralliset jätteet vastaanottopaikkoihin. Osalle hyötyjätteistä voi tilata noudon omalle kotipihalle, esim. paperille.     Lajittelu alkaa keittiöstä.

Osta harkiten ja kierrätä

Sinä voit vaikuttaa taloutesi syntyvään jätemäärään. Eniten jätemäärään voi vaikuttaa sitä hankkiessa. Voiko tavaraa lainata tai ostaa käytettynä? Onko tavara korjattavissa tai voidaanko sitä uusiokäyttää? Erityisesti pakkausjätettä voi vähentää ostovalinnoilla, esim. litran jugurttipurkki korvaa usean pienen pakkauksen ja moniin pesuaineisiin löytyy täyttöpusseja. Muovikassien kulututusta voi helposti välttää käyttämällä kestokasseja. Kestokasseja voi ommella itse esim. vanhoista farkuista ja vihannespusseja ohuista verhoista.

 

 


PAKKAUSMUOVI

 Meriin päätyy noin 12.2 milj. tonnia mikromuovia vuodessa!

Muovijäte on suuri uhka ja monin paikoin jo merkittävä ongelma maapallolla. Muovi ei hajoa luonnossa vaan pilkkoutuu vain pienemmäksi ja pienemmäksi. Mikromuovia löytyy jo lähes jokaisesta maailman paikoista, niin vesistöistä, maaperästä kuin eliöistäkin. Jokaisen meren kalan elimistössä on muovia. Vesilintujen ruuansulatuskanavissa 95 %:lla on kiinnittynyttä muovia. Yli 260 eläinlajista on löydetty muovijätettä. Mikromuovi kulkeutuu ravintoketjussa myös ihmiseen. Kuitenkin mikromuovin vaikutuksia ei tunneta vielä kunnolla. 

Kaupan kassoilta poistuivat ilmaiset muovipussit

Pakkausmuovin lajittelulla ja muovin käytön vähentämisellä pyritään estämään muovin pääsy ympäristöön ja erityisesti meriin. Suomessa valtio ja elinkeinoelämä ovat solmineet ”Green deal – sopimuksia”, joissa on tarkoituksena edistää kestävän kehityksen tavoitteita, Ympäristöministeriön ensimmäinen Green deal – sopimus solmittiin Kaupan liiton kanssa 2016 ja se koski muovikasseja (Muovikassisopimus). Tarkoituksena on vähentää kaupassa tarjottavia muovikasseja. Siksi kassoilta poistuivat ilmaiset pikkupussit ja muovikassit tulivat maksullisiksi.

Pakkausmuovin kierrätystavoitteet

EU:n on asettanut pakkausmuovin kierrätystavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä 50 % ja vuoteen 2030 mennessä 55 %. Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään pakkausmuovia noin 25 %. Uudelleenkäyttöaste (käytetään sellaisenaan uudelleen) lähenee muovipullojen ansiosta 70 %.

Pakkausmuovin kierrätys Suomessa

Suomessa kierrätyskelpoinen kuluttajapakkausjäte toimitetaan Riihimäen Fortumin kierrätyslaitoksen muovijalostamolle, josta siitä tuotetaan uusiomateriaalia. Uusiomateriaalia hyödynnetään uusien muovituotteiden valmistuksessa, esim. kukkapurkeissa, muovipusseissa, muovipulloissa ja ulkokalusteissa. Likainen tai keräykseen sopimaton muovipakkausjäte hyödynnetään energiana.

Miten sinä voit auttaa

Pakkausmuovien lajittelulla ja kierrätyksellä säästyy sekä energiaa että fossiilisia luonnonvaroja. Pakkausmuovin lajittelulla voit lisäksi voit maapallon roskaantumiseen ja saastumiseen.

Tiesitkö että teknisistä vaatteista ja esim. fleesetakista irtoaa jopa 200 000 mikrohiukkasta yhdessä pesussa. Pese vaatteita harkiten; tuuleta ensin. Voit käyttää myös mikromuovin kerääviä pesupusseja pesukoneessa (Guppyfriend).

Osta harkiten: osta pitkäikäisiä ja helposti puhtaana pysyviä vaatteita. Osta vastuullisesti kotitalouskemikaaleja ja hygieniatuotteita. Osta uusiomateriaalista tehtyjä tuotteita. Käytä kestotuotteita ja vältä kertakäyttötavaroita. Palauta pantilliset muovipullot kauppaan. Kerää luonnosta löytämäsi muoviroskat ja muutkin roskat. Hävitä mikromuovia sisältävät tuotteet oikein; esim. maalit kuuluvat vaaralliseen jätteeseen.

Lajitteluohjeita

Pakkausmuovin lajittelussa on muutama asia, jotka pitää huomioida.

Huomaa, mitä on pakkausmuovi: SUOJA, JOHON TUOTE ON PAKATTU: kaupankassi kyllä, ostettu tuote; jätesäkit, roskapussit ei, paitsi, niiden ympärillä mahdollisesti oleva suojamuovi kuuluu pakkausmuoveihin. Kertakäyttöastiat ja pakasterasiat ei, paitsi niiden ympärillä oleva suojamuovi kyllä. Kaupassa rasiaan ostettu ruoka-, salaatti-, ym. annoksesta kuuluu rasia pakkausmuoviin. Jos valmiseineshyllyssä ostettu salaattirasia sisältää kertakäyttöaterimet, ne eivät kuulu pakkausjätteeseen, vaikkakin itse rasia kuuluu: (aterimet ovat tuote, josta maksetaan). Myös shampoo ja siivousaineiden purkit kuuluvat pakkausjätteeseen. Pakkausmuovijätettä eivät sen sijaan ole muovituotteet, esim. leikkikalut, pillit, croksit ja pyöräilykypärä.

Muovi tulee puhdistaa joko kylmällä vedellä (jugurttipurkki) tai paperilla (rasvaiset astiat). Jos pakkaus ei puhdistu kohtuudella, on ekologisempaa laittaa se polttokelpoiseen jätteeseen. Nyrkkisääntö: pakkauksen tulisi olla niin puhdas, että voit säilyttää sitä kotona noin viikon ilman hajuhaittaa, eli täysin puhtaaksi sitä ei tarvitse saada.

On tärkeää, että eri laatuiset muovit otetaan jo lajittelussa irti toisistaan. Eli repäise esim. jauhelihapakkauksen kansi erilleen muusta paketista. Älä laita purkkeja sisäkkäin, elleivät ne ole samaa materiaalia. 

LUE LISÄÄ PAKKAUSMUOVIN KIERRÄTYKSESTÄ: http://www.uusiomuovi.fi/fin/kuluttajalle/

LASI

Lasin kierrätys Suomessa

Suomessa erilliskerätään sekä pantilliset lasipullot ja että pakkauslasi (pullot ja purkit). Myös sairaaloiden lääkepullot sekä tasolasi (ikkunalasi) kerätään erikseen ja kierrätetään. Suomessa lasia puhdistetaan ja lajitellaan väreittäin Forssassa, Uusioaines Oy:n tuotantolaitoksessa. Suomi myös kuljettaa pakkauslasia Englantiin, Alankomaihin ja Viroon esikäsiteltäväksi. Uusiolasimateriaalista valmistetaan mm. lasivillaa (Forssassa ja Hyvinkäällä), vaahtolasia (Forssassa) ja uusia pakkauslaseja (Virossa, Englannissa ja Ruotsissa). 

Vuoteen 2025 mennessä lasipakkausjätteen kierrätysasteen tulisi olla jo 70 % ja vuonna 2030 75 %. Suomessa tämä on jo saavutettu.  Pakkauslasin kierrätysaste vuonna 2015 oli 78 %, josta uudelleenkäyttöaste (käytetään sellaisenaan uudelleen, esim. lasipullot) oli 21 %.  Pakkauslasin hyödyntäminen oli yhteensä 88 %.  Näihin lukemiin on päästy ainoastaan kuluttajien lajittelun ansiosta: lasi lasinkeräysastiaan ja pantilliset lasipullot kauppaan. Hyvä me! 

 Juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen

Suomalaiset ovat ahkeria pakkauslasin lajittelijoita. Kuitenkin vielä yleinen virhe on laittaa rikkoutunut juomalasi lasinkeräysastiaan. Tiesitkö, ettei lasipullojen ja -purkkien etikettejä, eikä kauluksia tarvitse poistaa? Talouslasi (juomalasi, lasiset uunivuoat, ym.) kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen, samoin kuin kosmetiikkaa sisältävät lasipullot. Huomaa myös että Ikkunalasi lajitellaan rakennusjätteeseen, josta se kierrätetään erikseen uusiokäyttöön. Samoin vanhan akvaarion voi lajitella rakennusjätteeseen. Peili, posliini ja hehkulamput lajitellaan polttokelpoiseen jätteeseen. 

 LUE LISÄÄ LASIN KIERRÄTYKSESTÄ: https://www.uusioaines.com/

METALLI

Metallin kierrätys Suomessa

Metallin kierrättämisellä on Suomessa pitkä historia. Metalli on ihanteellinen kierrätysaine: sen voi kierrättää periaatteessa loputtomasti. Kierrätysmetalli käyttö vähentää mm. hiilidioksidipäästöjä sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.  Metallin valmistamiseen tarvittavan malmin louhinta muokkaa aina ympäristöä ja sen eläimistöä voimakkaasti.

Vuonna 2015 pakkausmetallin kierrätysaste oli 84 %, joista uudelleenkäyttö (käytetään sellaisenaan uudelleen) oli peräti 91 %.  EU:n asettamiin tavoitteet on meillä jo rautametallien osalta saavutettu: vuoteen 2025 mennessä 70 % ja vuoteen 2030 mennessä 80 %. Alumiinille on asetettu erillinen tavoite, joka on 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 60 % vuoteen 2030 mennessä. Myös tämä tavoite on saavutettu. Huomaa, että kaikki Suomessa käytetty alumiini on tuotua tai kierrätettyä. Maailman resurssien kannalta onkin tärkeää saada joka ikinen metallinpalanen takaisin kiertoon. 

Lajittele myös vähäiset määrät metallia!

Useimmat läppärit, puhelimet, työkoneet ja pienelektroniikka sisältävät alumiinia, terästä ja kuparia mutta ennen kaikkea ne voivat sisältää erittäin arvokkaita jalometalleja. Niiden paikka ei ole pöytälaatikossa vaan elektroniikkajätteen vastaanottopisteessä. Useimmat jugurtti- ja viilipurkkien välikannet, metalliset pullojen ja purkkien korkit sekä alumiinivuoat lajitellaan pakkausmetalliin (pienmetalli). Eikä pidä unohtaa ruuveja, nauloja, avaimia, hakaneuloja, aterimia, tuikkukynttilän rasiaa, toimistotarvikkeita ym. Tärkeää on saada kaikki metalli kierrätykseen. 

Pakkausmetallin ja kodin pienmetallin voi viedä esim. Rinki-Ekopisteisiin. Muista puhdistaa säilyketölkit ja rasiat elintarvikkeiden jäämistä. Jäteasemalla otetaan vastaan myös isompi metalliromu, esim. polkupyörät, tuuletustelineet, metalliset huonekalut, kattopellit ja kiukaat. Arvometalleista valmistetut korut voi viedä esim. koruliikkeeseen kierrätettäväksi. Hopea- ja kultakoruja ostavat myös useat eri yritykset. Pattereille ja akuille on omat vastaanottopisteet, joista myös niiden sisältämä metalli saadaan talteen.

Metallia vai jotain muuta?

Sipsipussi, koiran- ja kissanruokapussi, kahvipussi, metallia vai muovia? Yksinkertaisella testillä voi testata kuuluuko pakkausmateriaali metallinkeräykseen vai johonkin muuhun.  Rutista pakkausta; jos pakkaus jää ryppyyn, eikä aukene/suoristu, on sen paikka metallinlajitteluastiassa. 

Paistinpannu ja emaliset astiat lajitellaan myös metallin keräysastiaan. Pääsääntöisesti se materiaali, mitä tuotteen painossa on eniten määrää lajittelun. Huomaa, että esim. sähkökaapeli sisältää metallia, mutta se lajitellaan sähkö- ja elektroniikkaromuun. Tyhjä maali-, hiuslakka- ja aerosolipurkki menevät metallin keräykseen, mutta jos se sisältävät vielä ainetta kuuluvat ne vaaralliseen jätteeseen. Jatkokäsittelyssä metalli erotetaan ja se päätyy kierrätykseen. 

Lajittelun lisäksi osta harkiten ja kierrätä itse

Ostamalla pitkäikäisiä ja ei arvokkaita jalometalleja sisältäviä tuotteita sekä kierrätetystä metallista valmistettuja tuotteita autat ympäristöä monin tavoin. 

Vanhoista koruista, aterimista ym. voi valmistaa uusia koruja ja koriste-esineitä. Ruostunut piikkilanka kaunistuu seinäkoristeena, vanha talikko taipuu moneksi; vain mielikuvitus on rajana.  Tee poikkeus kuitenkin vanhan, käytöstä poistetun autoromun kanssa ja toimita se valtuutettuun vastaanottopaikkaan: https://www.autokierratys.fi/kuluttajille/vastaanottopaikat

LUE LISÄÄ METALLIN KIERRÄTYKSESTÄ: http://www.mepak.fi/

PAPERI, KARTONKI JA PAHVI

Paperin ja kartongin kierrätystavoitteena on vuoteen 2025 mennessä 75 % ja vuoteen 2030 mennessä 85 %.  Suomalaiset ovat kunnostautuneet paperin, kartongin ja pahvin lajittelussa; kierrätykseen päätyi 112 %.

Lähes kaikki kerätty materiaali jatkojalostetaan: kartongista valmistetaan talous- ja wc-paperirullan hylsyjä, pahvista tehdään uusia pahvipakkauksia ja paperista tehdään uutta sanomalehti- ja pehmopaperia. Kuituja käytetään myös lämmöneristeisiin (Ekovilla Oy).

LUE LISÄÄ KUITUJEN KIERRÄTTÄMISESTÄ: https://www.kuitukierratys.fi/

Ei mainoksia, kiitos

Tehokas keino vähentää paperijätettä on kieltäytyä vastaanottamasta mainospostia. Useissa sanomalehdissä on jo vaihtoehtona tilata vain nettilehti. Lahjapaketit voi kääriä sanomalehteen, piirustuspaperiin, ym. Silloin myös lahjan saajan on helppo lajitella kääreet. Myös saadut lahjakääreet ja – pussit voi kierrättää käyttämällä ne uudelleen.

Lajitteluohjeita

Likainen tai märkä paperi, kartonki ja pahvi kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen. Kovakantisista kirjoista tulee poistaa kannet ennen kierrätykseen laittamista. Paperikasseista vain valkoisen kassin voi laittaa paperinkeräysastiaan. Lahjapaperit kuuluvat polttokelpoisen jätteeseen koska ne sisältävät paljon painovärejä ja täyteaineita. Myös kukkien käärepaperit lajitellaan polttokelpoiseen jätteeseen. 

Kaikenväriset paperikassit (myös valkoiset) voi laittaa kartongin keräysastiaan. Kopiopapereiden kääreet kuuluvat myös kartongin lajitteluun.  Huomaathan huuhdella ja valuttaa tyhjäksi kartonkiset maito-, piimä-, mehu- ja jugurttitölkit ennen keräysastiaan laittamista. Kartonkiin laitetaan myös alumiinivuoratut pakkaukset. Muovikorkit saa jättää paikoilleen.  Pakkaukset litistetään ja laitetaan sisäkkäin. 

Kotitalouksissa kerätään usein kartonki ja pahvi samaan astiaan. Jos pahvia tulee paljon, tulisi se laittaa pahvinkeräykseen. Pahvinkeräykseen soveltuu aaltopahvi (pahvilaatikot), ruskea kartonki ja voimapaperi.

LUE LISÄÄ KERÄYSPAPERIN KIERRÄTTÄMISESTÄ: https://www.paperinkerays.fi/tuottajayhteiso/

ja http://www.suomenkeraystuote.fi/

Tietoturvapaperi erikseen!

Ole tarkkana henkilötietoja, tilitietoja, ym. sisältävien papereiden kanssa. Ne on syytä hävittää asianmukaisesti. Luottamuksellista tietoa sisältäviä papereita hävittävät siihen erikoistuneet yritykset. Myös Ruskon jätekeskukseen voi viedä maksua vastaan tietoturvapapereita. 

BIOJÄTE

Lajitellusta ja käsitellystä biojätteestä saadaan talteen kaiken kasvamisen kannalta tärkeitä ravinteita (fosfori, typpi) ja lisäksi myös humusta. Polttokelpoisen jätteen joukossa nämä ravinteet menetetään. Biojäte kyllä palaa, mutta samalla energiantuoton hyötysuhde laskee. Luontoon heitettynä biojätekasa muuttuu hallitsemattomaksi tuotantopesäksi ja saastuttaa ympäristöä. Myös haittaeläimet, kuten rotat haistavat jo kaukaa mahdolliset ruoka-apajat. Siksi on tärkeää, että biojäte lajitellaan ja ravinteet saadaan takaisin luonnon kiertoon.

Biojätteen kierrätystavoitteet

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä 60 % vuoteen 2023. Lisäksi ruokahävikki pitäisi puolittaa. EU: n tavoitteiden mukaan myös vuoteen 2024 mennessä biohajoavalle jätteelle tulee järjestää joko erilliskeräys tai vaihtoehtoisesti se tulee kierrättää kiinteistössä kompostoimalla. 

Biojätteen käsittely Suomessa

Suomessa biojätteestä tehdään multaa, lannoitteita ja energiaa (kaukolämpö, sähkö ja biokaasu). Biokaasun tuotantolaitoksissa biojätteestä syntyy metaania, joka hyödynnetään energiantuotannossa. Laitoksen lopputuotteena syntyy mädätettä, joka voidaan jälkikompostoida edelleen ravinnerikkaaksi mullaksi tai jalostaa lannoitteeksi. Kompostilaitoksissa biojäte kompostoidaan hallitusti, jolloin metaani päästöjä ei tule ilmakehään.

 Ohjeita biojätteen lajitteluun

Biojätteen voi Limingan, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven alueella kerätä ohueen muovipussiin, esimerkiksi leipäpussiin. Biokaasun tuotantolaitoksessa on esikäsittelylinjasto, jossa pussit revitään auki ja otetaan pois biojätteen seasta. Jos kiinteistöllä olevassa biojätteen keräysastiassa käytetään jätesäkkiä, voi biojätteen viedä roskikseen ilman pussia tai käyttää esim. sanomalehdestä tehtyä jätepussia.

Pienet määrät ruokaöljyä voi imeyttää talouspaperiin ja laittaa biojätteeseen. Sen sijaan suuret määrät öljyä tulee joko jähmettää, jolloin sen voi laittaa biojäteastiaan tai kaataa suljettavaan muovipulloon, jolloin se kuuluu polttokelpoisen jätteeseen. Kinkkurasvoille järjestetään myös omia keräyksiä joulukuussa. Muista, että viemäriin ei saa kaataa öljyjä ja rasvoja.

Valuta liemet ja nesteet pois biojätteen joukosta, ennen erilliskeräysastiaan laittamista. Kompostoinnissa liian märän biojätteen saa helposti hallintaan lisäämällä kuiviketta. Biojäteastiassa kuivikkeena voi tarvittaessa käyttää esim. silputtua kananmunakennoa tai lautasliinaa. Ensisijaisesti kananmunakenno lajitellaan kartonkiin ja lautasliina polttokelpoiseen jätteeseen.

Biojätteeseen laitetaan hedelmien ja vihannesten kuoret, ruoantähteet, kahvin- ja teenporot suodatinpapereineen, kalanperkeet, pienet luut, kasvinosat ja pienet määrät multaa. Lemmikkien häkkien ja pissalaatikoiden siivousjätteet voi laittaa biojätteeseen, jos niissä käytetään biohajoavia kuivikkeita (puupohjaiset kuivikkeet).

Biojätteeseen ei kuulu biohajoavat vaipat ja siteet, kissanhiekoista bentoniitti, savi tai hiekka, imurin pölypussit, tupakantumpit, purukumi, tuhka ja tekstiilit.

Egoteko on vähentää ruokajätettä!

Kotitalouksissa heitetään roskiin noin 120–160 milj. kg ruokaa vuosittain! Suurimmat syyt roskiin heittämisessä on ruuan pilaantuminen ja päiväyksen vanhentuminen. Liian paljon valmistettua tai lautaselle liian paljon annosteltua ruokaa ovat seuraavat syyt ruokahävikkiin.  Tässä vinkkilista, jolla saat ruokajätteen helposti hallintaan: 

  • Tarkista jääkaapin (ja pakastimen) sisältö ennen kauppaan menemistä. (Ota kännykällä kuva)
  • Suunnittele viikon ruokalista etukäteen.
  • Älä mene nälkäisenä kauppaan.
  • Osta vain tarpeeseen, älä hamstraa. Ruoka ei lopu Suomessa kesken, ei edes juhlapyhinä ☺
  • Pakkaa tai pakasta mahdollinen ylijäämäruoka ja perhepaketeissa ostetut ruuat annoskokoihin, jotka on helppo ottaa evääksi tai valmistaa vain yhdelle hengelle.
  • Älä osta ruokaa pakastinta varten, vaan käyttöön. (Tarjouksien hyödyntäminen sallittu).
  • Pidä kerran viikossa jääkaapin siivouspäivä ja valmista tähteistä ruokaa. Samalla voit löytää uusia reseptejä ja makuja ☺
  • Säilytä raaka-aineet ja ruoka oikein. Tarkista jääkaapin ja pakastimen lämpötilat. Muista sulattaa pakastin ja -lokero tarpeen vaatiessa. (Ennen kuin et tunnista pakastettuja tuotteita.)
  • Huomioi pakastetun ruuan käyttöajat. Myös pakastetun ruuan ravintoarvot ja maku heikkenevät liian pitkän pakastusajan vuoksi. 
  • Tiedosta ”viimeinen käyttöpäivä” ja ”parasta ennen” merkintöjen ero. ”Näe, haista ja maista” on paras mittari pilaantuneen ruuan tunnistamisessa!

LUE LISÄÄ RUOKAHÄVIKISTÄ JA TÄHDERUOKISTA: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ekokokki/ruokaa-tahteista/

KOMPOSTOINTI

Kiinteistöllä voidaan kompostoida siellä syntyvää elintarvikejätettä, puutarhajätettä ja kuivakäymäläjätettä. Kompostoimisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen jätehuolto- ja rakennusmääräykset.

Jätehuoltomääräykset: 

”Elintarvikejätettä saa kompostoida sitä varten suunnitellussa lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä. Kompostointi ei missään tilanteessa saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kompostoria on hoidettava sitä koskevien ohjeiden mukaisesti ja kompostori on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 

Puutarhajätteitä eli kodin, puutarhan ja pihan hoidossa syntyvää biologista jätettä kuten ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä, saa kompostoida kehikossa ilman varsinaista kompostoria. Kompostikehikko on suojattava niin, että se ei roskaa ympäristöä. 

Kuivakäymäläjätteitä tai lemmikkieläinten ulosteita saa kompostoida suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläimiltä ja jonka valumavesien pääsy maaperään on estetty. Kuivakäymäläjätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kompostoria on hoidettava sitä koskevien ohjeiden mukaisesti ja kompostori on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 

Kompostituotetta ei saa poistaa säiliöstä ennen kuin jätteet ovat selvästi maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostisäiliön ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. 

Kompostoria tai kompostikehikkoa ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta rakennusluvassa jätehuollolle varatulle alueelle.”

LATAA TÄSTÄ KOMPOSTOINTIOPAS: https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/kompostointiopas_a5_pori_web.pdf

Vinkkejä lehti- ja haravointijätteen käsittelyyn kotipihassa

Myös lehti- ja haravointijätteen voi kompostoida kotipihassa. Lehtikompostorin paikkaa valitessa tulee huomioida myös jätehuolto- ja rakennusmääräykset.

Lehti-, nurmi- ja puutarhajätteiden kompostoimisessa toimii mainiosti metallikehikko, -verkko tai laudasta tehty kehikko, jossa lautojen välissä on raot. Avonaiseen kompostoriin ei saa laittaa muuta biojätettä. Myös lehtikompostia tulee hoitaa, jotta kompostoituminen on tehokasta. Lehti ja nurmi kerroksien välissä kannattaa käyttää risuja, oksia tai haketta, jotta jäte ei painu liian tiiviiksi. Kompostia tulee myös ilmata, eli kääntää ajoittain talikolla tai lapiolla. Keväisin lehtikompostorin saa käyntiin kuumalla vedellä tai kompostiherätteellä. Myös ”vanhan ajan konsti” eli pissaaminen toimii!

Jos tontilla on tilaa, voi lehti ja haravointijätettä käyttää myös esim. siilien talviasuntona. Useasti pihat siivotaan liiankin hyvin ja siileille ei jää enää luonnollisia talvehtimispaikkoja. Paikan tulee olla sellainen, josta vedet valuvat pois.

Jos aika on uusia ruohonleikkuri, harkitse biosilppuavaa ruohonleikkuria. se lannoittaa samalla nurmikkoa. Biosilppuavalla ruohonleikkurilla täytyy nurmikko leikata tarpeeksi usein, jotta se ei pääse liian pitkäksi ja ruohosilppu tukehduta kasvua.

LUE LISÄÄ PUUTARHAJÄTTEEN KOMPOSTOIMISESTA: https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/puutarhan-tyot/puutarhajatteen-kompostointi/

Bokashi on kompostoimisen uusi trendi

Bokashi kompostointi on rantautunut Suomeen Japanista. Bokashi tarkoittaa ”käynyttä orgaanista ainetta”. Bokashi kompostoinnissa käytetään apuna mikro-organismeja (EM-mikrobit). Mikrobit koostuvat hiivasta, maitohappobakteereista ja fotosynteettisistä bakteereista.  Poiketen muusta kompostoinnista Bokashi kompostoriin saa laittaa vain kohtuudella lihaa, kalaa, luita ja maitotuotteita (kypsä liha ja kala fermentoituvat paremmin kuin raaka).  Isoimmissa määrissä nämä muuttavat Bokashin koostumusta ja kompostori voi alkaa haisemaan. Paperia ei saa laittaa Bokashiin, ei siis kahvinsuodatinpussiakaan. Varsinaisesti näistä ei ole haittaa, mutta niiden sisältämä selluloosa ei fermentoidu ja kompostoituminen tapahtuu vasta myöhemmässä multaamisvaiheessa.

Bokashissa käytetään bokashirouhetta, joita voi valmistaa itse tai ostaa valmiina. Muita tarvikkeita ovat kaksi bokashiämpäriä (voi tehdä itse tai ostaa) ja biojätteen keruuastian (kelpaa vaikka vanha kattila). Bokashi kompostia voi pitää keittiössä tai vaikka olohuoneessa, koska se on hajuton (mieto hapan tuoksu) ja kooltaan pieni kompostori. Kompostorista saa mullan lisäksi nestettä, jota voi käyttää lannoituksessa. Koska bokashi neste on todella ravinnerikasta, tulee se laimentaa ennen käyttöä. 

Vähintään kahden viikon fermentoitumisajan jälkeen bokashi sekoitetaan multaan (vanha tai uusi multa).  Multaamisessa voi käyttää mitä tahansa isoa astiaa (saavi, palju) tai multapussia. Multaamisen voi tehdä myös ulkona maahan (kaiva kuoppa), lavakaulukseen tai käyttää ulkokompostoria. ”Multatehdas” on suojeltava jyrsijöiltä ja linnuilta. Jos multaaminen ei talvella onnistu, voi sen jättää huoletta seuraavaan kesään. Siirrä silloin fermentoitunut bokashi tiiviiseen suljettavaan saaviin tai ämpäriin jatkamaan fermentoitumista.

LUE LISÄÄ BOKASHISTA: https://www.bokashigarden.fi/ ja

https://www.pihallaauringontahtiin.com/bokashi-ohjeet/

POLTTOKELPOINEN JÄTE

Polttokelpoinen jäte (aikaisemmin sekajäte) on jätettä, josta on lajiteltu pois kaikki hyötyjätteet sekä vaaralliset jätteet. 

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on lisännyt polttoon menevän jätteen osuutta maassamme huomattavasti. Ongelmana ongin, että jätettä ohjautuu polttoon aivan liikaa. Polttokelpoista jätettä viedään Suomesta myös ulkomaille, lähinnä Ruotsiin ja Viroon. Suomen tavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää (muutoin kuin energiana) 55 % vuoteen 2023 mennessä. Viimevuonna Suomi pääsi 42 %.  Energiantuottoon ohjautui lähes 55 %. Kaatopaikkasijoittamisessa olemme edelläkävijöitä, vain noin 3 % yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikalle. Sinunkin panosta tarvitaan; lajittelethan kaikki hyötyjätteet (myös biojäte) ja vaaralliset jätteet pois polttokelpoisesta jätteestä. 

Ei metsiin tai yleisiin roskiksiin vaan kiinteistön jäteastiaan ja jäteasemalle

Kiinteistön polttokelpoiseen jäteastiaan saa laittaa tekstiilijätteen (kts. tekstiilijäte), nahkaiset ja kumiset tavarat, vaahtomuovin, vaipat, terveyssiteet, tupakantumpit, tuhkan (jäähdytettynä, pussissa), imurin pölypussit, hehku – ja halogeeni – ja autojen lamput, lasin palaset, peilit, posliini – ja kristalliesineet, muoviesineet: muovimapit, -taskut, muovimatot, kasetti – ja CD – kotelot, letkut, muoviastiat, kerni- ja sadekankaat, lelut ja styroksin. Myös likaantuneen paperin, kartongin, pahvin ja pakkausmuovin paikka on polttokelpoisessa jätteessä.

Isot erät tai isokokoiset polttokelpoiset jätteet; esim. huonekalut, kaapistot, ikkunalasit, viemäri- ja muoviputket, sängyt ja patjat tulee toimittaa joko jäte- tai lajitteluasemalle. Myös nämä on hyvä lajitella mahdollisuuksien mukaan rakennusjätteeseen, puhtaaseen/käsiteltyyn puuhun ja polttokelpoiseen jätteeseen. 

Osta pitkäikäisiä ja korjattavia tavaroita

Vähennä jätteen määrää jo ostaessa. Osta pitkäikäisiä tai korjattavia tuotteita. Osta tuotteita, joiden valmistamisessa on käytetty kierrätysmateriaaleja tai jotka ovat helposti kierrätettävissä. Mieti myös voiko tuotteen ostaa käytettynä tai lainata. 

Olisiko vanhalle tavaralle vielä käyttöä?

Netissä ja facebookissa on monia sivustoja, joilla voi myymisen/ostamisen lisäksi antaa pois tavaraa. Sinun ”jäte” voi olla monelle muulle juurikin se tarvittu asia. Netistä löytää myös erittäin hyviä vinkkejä vanhan tavaran ”tuunaukseen” ja uusiin käyttötarkoituksiin. Myös monet kierrätyskeskukset ja avustusjärjestöt vastaanottavat ehjiä tavaroita.


Kissanhiekkalaatikko komerossa!


Vanha astiakaappi sai uuden ilmeen katiskaverkon kera!

Polttokelpoinen jäte kuuluu polttolaitokselle!

Muistathan, että jätettä ei saa polttaa kotona, ei sisällä eikä ulkona. Sytyttäessä on sallittu käyttää vähäisiä määriä kuivaa paperia tai kartonkia. Ainoastaan puhtaan puun käyttäminen polttopuuna on sallittu. Jätteen polttaminen ”kotipesissä” lyhentää pesän elinikää, erityisesti muovin polttaminen. Jätteen polttaminen tuottaa enemmän tuhkaa kuin puhtaan ja kuivan puun polttaminen. Ympäristöön leviää ilmansaasteita, hajuhaittoja ja pienhiukkasia, sekä noen määrä piipussa lisääntyy. Hyödyt energiantuottamisessa kyllä haihtuvat verrattuna haittoihin.

Suomessa on yhdeksän jätevoimalaitosta: Riihimäellä (2 kpl), Kotkassa, Oulussa, Leppävirralla, Tampereella, Turussa, Kymijärvellä ja Vantaalla. Polttolaitoksella polttaminen tapahtuu erikseen tähän tarkoitukseen ja tietyille jätelajeille valmistetuissa polttoarinoissa hallitusti. 

TEKSTIILIJÄTE

Vuonna 2015 julkaistun TEXJÄTE – hankkeen mukaan Suomalaiset tuottivat 71,2 miljoonaa kiloa käytettyjä tekstiileitä ja tekstiilijätettä. Asukasta kohden tämä on 13,2 kg. Noin 80 % tekstiilijätteestä päätyy polttolaitokseen ja osa kaatopaikoille. Vain 1,5 % kierrätetään. Tekstiilijätteen kierrättämisellä sekä tehostetulla uudelleenkäytöllä saataisiin merkittäviä ympäristövaikutuksia ja korvattaisiin neitseellisiä materiaaleja. 

EU velvoittaa Suomea keräämään erilleen tekstiilijätteen vuonna 2025.  Suomessa on meneillä useampi kehitysprojekti tekstiilijätteen hyödyntämiselle. Poisheitettyjä vaatteita ja kodin tekstiilejä pyritään hyödyntämään uusiotekstiilinä tai uusiokuituna tekstiiliteollisuudelle. Toisaalla niitä käytetään esim. eristemateriaaleina. 

Ehjät ja puhtaat tekstiilit kiertoon

Ehjille ja hyväkuntoisille vaatteille ja tekstiileille on useita vastaanottopaikkoja, mm. kirpputorit ja nettikaupat (tori.fi, Facebook, ym.). Lisäksi RINKI ekopisteissä ja myös muualta löytyvät UFF ja muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen keräysastioita. Yritysten tekstiilijätteille löytyy jo useita yrityksiä, jotka pystyvät hyödyntämään näitä tekstiili- ja huonekaluteollisuuden sivuvirtoja. Ja tietenkin kannattaa ensin kysyä lähipiiristä olisiko tarvetta.

Hyödynnä ja ”tuunaa” itse, DIY on trendikästä

Tekstiilijätettä voi myös itse kierrättää. Leikatuista vaatesuikaleista voi virkata mattoja, istuinalusia tai punoa vaikka koiranleluja. 

Vanhoista farkuista voi tehdä shortsit, haalarihameen, hameen, essun, kestokassin, olkalaukun säilytyspussin, koristetyynyn päällisen, työkalu- tai varustevyön, kynäpenaalin, tv:n kaukosäätimen säilytystaskun, päiväpeiton ja vaikka mitä muuta. 

Osta pitkäikäisiä tekstiileitä

Tulevan jätteen määrään voi vaikuttaa ostotottumuksilla. Ostanhan vain tarpeeseen. Onhan tuote pitkäikäinen; kestää vesipesua tai on muutoin helposti puhdistettavissa tai korjattavissa. Vielä löytyy onneksi myös suutareita, joilta lempikengille saa lisää käyttöaikaa. 

Rikkinäiset ja likaiset tekstiilit mahdollisuuksien mukaan kierrätykseen

Osa valmistajista/maahantuojista kerää tuotteita myymälöissä, esim. vuodevaatteita. Tosin näissäkin osa päätyy polttoon, ei kierrätykseen. Suurimmista vaateketjuista esim. KappAhl, kierrättää huonokuntoiset tekstiilit Saksaan, joissa niistä valmistetaan eristysmateriaaleja sekä Seppälä, joka on kerännyt puuvillakankaita käytettäväksi uudelleen kierrätys vaatemallistossa. Globe Hope on myös esimerkillinen yritys, jonka liike-ideana on valmistaa tekstiilijätteestä uusia tuotteita. Etelä-Suomessa on myös muutamia vastaanottopisteitä, joista kerätään esim. lumppua, josta valmistetaan lattioiden suojamattoa.

Muistathan kysyä myös lähipiirisi mahdollisia tarpeita. Usein esim. lemmikkiperheessä tai löytöeläinkodeissa on tarvetta peitoille, tyynyille, vuodevaatteille ja matoille. 

Jos kierrätys ei ole mahdollista, tulee (ainakin vielä) tekstiilijäte laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon. 

VAARALLINEN JÄTE (ent. ongelmajäte)

Vaarallisella jätteellä on jokin ”vaara ominaisuus”. Varoitusmerkinnällä merkitty pakkaus on aina vaarallista jätettä. Tunnistatko uudet merkinnät? 

 

Kotitalouden vaaralliset jätteet

Kotitalouksien vaarallisia jätteitä ovat esim. liuottimet; tinneri, tärpätti ja asetoni, energiansäästölamput, loisteputket, maali-, lakka- ja liimajätteet, konetiski- ja uuninpesuaineet, bensiini, öljy ja öljynsuodattimet, jäähdytin-, kytkin- ja jarrunesteet, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet, ladattavat paristot ja akut sekä lääkkeet ja elohopeakuumemittarit. Vaaralliseen jätteeseen kuuluvat myös aerosolipullot ja purkit, joissa on vielä jäljellä esim. hiuslakkaa, maalia ja kynsilakkaa. Tyhjät tai kuivuneet metalliset maali- ja aerosolipurkit voi laittaa metallin kierrätykseen.  Tulostimien ja kopiokoneiden värikasetit voivat olla vaarallista jätettä. Myös sähkö- ja elektroniikkajäte kuuluu vaaralliseen jätteeseen.

Vaarallisen jätteen keräys

EU velvoittaa järjestämään vaarallisen jätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä. Suomessa tämä asia on jo hoidossa. Jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus viedä vaarallinen jäte suurimmaksi osaksi veloituksetta vastaanottopisteisiin (Katso yhteystiedot jätepisteet kohdasta). Siksi täytyykin ihmetellä vieläkin metsään vietyjä pesukoneita, akkuja ja muita romuja. 

Ohjeita lajitteluun ja kuljetukseen

Vaarallisia jätteitä ei saa sekoitta keskenään ja ne tulee pitää erillään myös muista jätteistä. Nesteet tulee ehdottomasti säilyttää suljetuissa, tiiviissä astioissa ja ne tulee merkitä (jos eri astia kuin oma säilytysastia). Vaarallinen jäte tulee viedä säännöllisesti keräyspisteisiin, eikä säilyttää kotona. Vastaanotettavilla jätteillä voi olla määrärajoitus tuontikertaa kohden. Erityisesti asbestin käsittelyssä tulee olla huolellinen (katso kohta purku-, remontti- ja rakennusjäte). Kyllästettyä puuta ottavat vastaan myös sitä myyvät kaupat. Akkuja, autonrenkaita ja autonromuja ottavat vastaan myös useat yritykset. Useista kaupoista löytyy pattereiden vastaanottopiste. 

Huomaathan, kun kotitalous antaa vaarallisen jätteen kuljetettavaksi yritykselle, esim. asbestipurku, romuauton nouto, jne. tulee jätettä kuljettavalla yrityksellä olla tarvittavat luvat ko. toimintaan. Jätteestä on laadittava myös siirtoasiakirja. (Siirtoasiakirja tarvitaan myös sako- ja lietekaivolietteen kuljettamisessa!)

LUE LISÄÄ SIIRTOASIAKIRJASTA: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3C71C6C5-937A-47C7-BAFD-AABEC6CECFC3%7D/74510

Lääkejäte

Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet palautetaan apteekkiin veloituksetta. Laita lääkkeet läpinäkyvään pussiin, ilman pakkauksia. Nestemäiset lääkkeet palautetaan omissa säilytyspulloissaan. Elohopeaa sisältävät kuumemittarit, jodipitoiset lääkkeet sekä neulat ja ruiskut palautetaan erillään muista lääkkeistä hyvin pakattuna.

Lääkejäte toimitetaan Riihimäelle Fortumin polttolaitokseen, josta niistä tehdään energiaa. Lääkkeitä ei tapauksessa saa kaataa viemäriin tai neuloja ja ruiskuja laittaa tavallisen polttokelpoisen jätteen sekaan.  Merkitsemättömät, huonosti pakatut ja väärään polttolaitokseen toimitetut lääkkeet ja ruiskut voivat aiheuttaa terveysriskin jätteitä käsitteleville työntekijöille sekä aiheuttaa ongelmia polttolaitoksella, jota ei ole suunniteltu ottamaan vastaan lääkkeitä. 

Säilytä tuotteita oikein

Ennen ostopäätöstä voi vertailla tuotteiden tietoja. Osta vain tarvitsemasi määrä. Suosi ympäristöystävällisiä tuotteita ja vaarattomia vaihtoehtoja. Säilytä tuotteet oikein. Maalin saa säilymään purkissa kuivumatta kun käyttää purkkia ylösalaisin ennen säilytykseen laittamista. Maalipurkin kannen sisäpuolelle tulee tällöin kalvo, joka estää ilmavuodot. Huomioi erityisesti säilytyslämpötila. Vesiohenteiset tuotteet eivät kestä pakkasta. 

SER: SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAJÄTE

SER – jäte on sähkö- ja elektroniikkaromua, eli kaikki laitteet, jotka toimivat akulla, sähkövirralla, aurinkoenergialla tai pattereilla. SER – jäte luokitellaan vaaralliseen jätteeseen. Tutuimpia kodin sähkö- ja elektroniikkalaitteita ovat pölynimuri, jääkaappi, pakastin, hella, hiustenkuivain, kiharrin, akkuporakone, mikroaaltouuni, leivänpaahdin, vedenkeitin, sähkövatkain, valaisimet, televisio, parranajokone, dvd, tabletti, pöytätuuletin, tietokone ja kännykkä. Lampuista, kaikki muut kuin hehku- ja halogeenilamput (polttokelpoinen jäte) kuuluvat SER – jätteeseen. 

Pitkä tie valmiiseen tuotteeseen

Valmiin sähkö- ja elektroniikkalaitteen tuottamiseen käytetään paljon energiaa ja resursseja. Erityisesti jos valmistukseen käytetään neitseellisiä raaka-aineita. Samalla tuotetaan ympäristöön saasteita (louhinta, kuljetus, valmistus, jne.). Elektroniikkalaitteet sisältävät useita eri materiaaleja ja usein myös vaarallisia kemikaaleja (lyijy, elohopea, Kadmium). SER tuotteiden pääsy takaisin kiertoon ja hallittuun hävittämiseen on todella tärkeää. Jätteen haltija on vastuussa jätteestä. Kun toimitat vanhentuneet tai rikkonaiset laitteet kierrätyspisteeseen, varmistat jätteen oikean käsittelyn ja samalla estät laitteiden salakuljettamisen ulkomaille.  Lähde: Suomen ympäristökeskus 2009)

Elinkaaritarkastelu auttaa vertailemaan eri tuotteiden aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle. Kaaviossa on tarkasteltu kohdassa 1 ”tavanomainen elinkaaritarkastelu” ja kohdassa 2 ”jätehuollon elinkaaritarkastelu”. 

Kännykät pois pöytälaatikoista

Vaikka laitteet olisivat kierrätettäviä ja kierrätyksen käsittelyprosessin tehokkaita, ongelmana on se, että suuri osa romulaitteista jää kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle. 

”Nokian teettämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 3 % kännykän käyttäjistä toimittaa vanhan kännykkänsä keräykseen. Kännykän käyttäjistä 44 % on tietämättömiä siitä, että kännykän voi ylipäänsä kierrättää. 70 % ei tiennyt, miten ja missä vanhan kännykän voi laittaa kierrätyksen. Kuitenkin ainoastaan 4 % puhelimista päätyy kaatopaikoille – suurin osa vanhoista kännyköistä, 44 %, jää yksinkertaisesti lojumaan pöytälaatikoihin. Noin neljäsosa käyttäjistä laittaa puhelimen kiertoon kaveripiirissä tai perheenjäsenten kesken. Jos jokainen kolmesta miljardista kännykänkäyttäjästä laittaisi vanhan laitteen kierrätykseen, säästyisi 240 000 tonnia raaka-aineita, ja vältyttäisiin neljän miljoonan auton päästöjä vastaavalta kuormitukselta” (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2009 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Suomessa). 

Ohjeita palautukseen

Käytöstä poistettu ja rikkinäinen sähkö- tai elektroniikkalaite viedään vastaanottopisteeseen ilman tuotepakkauksia ja ohjekirjoja. Pölynimurista otetaan pölypussi pois, kahvinkeittimistä ja tehosekoittimista lasipannut (polttokelpoinen jäte), mikroaaltouunista lasilautanen (polttokelpoinen jäte), tulostin/kopiokone ilman muste- tai värikasetteja ja kännykkä sekä kamera ilman muistikorttia ja akkua.

Palauttaessa tietokoneita, tulostimia ja kännyköitä huomioi tietoturva. Poista kaikki mahdollinen data laitteesta. Turvallisinta on palauttaa tietoturvaa sisältävä kovalevy tietoturvapalveluja tarjoavan yrityksen kautta, joka poistaa ja käsittelee tietoturvaa sisältävän jätteen hallitusti.

Minne palautan?

Kuluttaja voi palauttaa VELOITUKSETTA SER -jätteet jäteasemille. Asemien lisäksi voit palauttaa SER -jätteen kauppoihin, jotka myyvät sähkö—ja elektroniikkalaitteita.  Huomioi, että osaan palautuksia liittyy ostovelvollisuus (yli 25 cm ulkomitoista ylittävä tuote).

LUE LISÄÄ SER – JÄTTEEN PALAUTUKSESTA: http://www.serkierratys.fi/fi/kuluttajille/mihin-vanhan-laitteen-voi-palauttaa

Kuinka pitkä takuuaika?

Elektroniikkajätteen syntymiseen voi todella vaikuttaa ostopäätöstä tehdessä. Suosi tuotteita, joissa ei ole käytetty vaarallisia aineita tai harvinaisia raaka-aineita, joiden hyödyntämisaste on mahdollisimman korkea, ne voidaan helposti kierrättää tai niiden valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Osta tuotteita, joilla on mahdollisimman pitkä takuu-aika, koska se kertoo myös tuotteen laadun lisäksi sen kestävyydestä. Takuu-aika on aika, jonka kuluessa mahdolliset valmistuksessa tapahtuneet virheet tulisi tulla esille. Osta tuotteita, joita voi korjata ja korjauspalvelu löytyy läheltäsi. Pitkäikäisellä laitteella on myös hyvä jälleenmyyntiarvo.

PURKU-, REMONTTI- JA RAKENNUSJÄTE

Purku- remontti- ja rakennusjäte tulee myös lajitella kierrätyksen ja uusiokäytön edistämiseksi. Lajittelemattomalla rakennusjätteellä on myös suurempi jätemaksu kuin lajittelemattomalla. Kotitaloudet voivat viedä vastaanottopisteisiin osan remontti- ja rakennusjätteistä veloituksetta, esim. puhdas ja kyllästetty puutavara. Vaaralliset jätteet tulee aina pitää erillään muista jätteistä. Remonttijätteissä erityisesti asbestin kanssa tulee olla täsmällinen. Huomaathan, että esimerkiksi asbestin purkamisen voi suorittaa vain luvat omaava yritys ja sen kuljettaminen vaatii aina siirtoasiakirjan.

Purku-, remontti- ja rakennusjätteistä tulisi lajitella erikseen:

 
 Lähde: Suomen ympäristökeskus 2009)

  1. betoni., tiili, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet
  2. kipsipohjaisen jätteet
  3. puujätteet (puhdas, käsitelty/kyllästetty puu) 
  4. metallijätteet
  5. lasijätteet
  6. paperi- ja kartonkijätteet
  7. maa- ja kiviainesjätteet
  8. muut; huopakatto, bitumi, ym.

Purku-, remontti- ja rakennusjätteen kierrätys Suomessa

Puuaineksista puhdas puu haketetaan ja käytetään kompostin kuivikkeena parantamaan mullan tuotantoa ja polttolaitoksessa energianlähteenä. Käsitelty puu päätyy myös polttolaitokselle. Puiset kuormalavat kierrätetään ja käytetään mahdollisimman monta kertaa uudelleen. Puhtaasta styroksista tehdään uutta styroksia, likainen menee polttoon. Kipsilevyt hienonnetaan ja niitä käytetään uusien kipsilevyjen valmistuksessa, maarakentamisessa, maanparannusaineena sekä lannoitteena. Betoni ja tiili murskataan ja niistä poistetaan raudoitukset. Näitä käytetään maanrakentamisessa. betonia voidaan käyttää myös uusiobetonin valmistuksessa. Lämmöneristeet käytetään uudelleen ja purueriste poltetaan. Mineraalivilloista tehdään hienontamalla puhallusvillaa. Tasolasia käytetään lasivillan ja uusiolasin valmistuksessa, sekä maanrakentamisessa. Metallit ja kaapelit kierrätetään murskauksen jälkeen teollisuuden raaka-aineeksi. 

Uudet tavoitteet

Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan vuoteen 2023 on kirjattu tavoitteeksi rakennusjätteen määrän vähentäminen sekä jätteiden hyödyntäminen. Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste tulisi olla 2023 loppuun mennessä 70 %.  Puupakkauksille (kuormalavat, kaapelikelat, ym.) on oma kierrätystavoite; vuoteen 2025 mennessä, puusta on kierrätettävä 25 % ja vuoteen 2030 mennessä 30 %.

RISUT, OKSAT JA KANNOT

Jätehuoltomääräysten mukaan asemakaava -alueella ei saa polttaa risuja, oksia, lehtiä, heiniä eikä hakkuutähteitä (eikä mitään muutakaan jätettä).  Edellä mainittujen materiaalien poltto asemakaavoitetun alueen ulkopuolella ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa (katso kohta ”polta puuta oikein”).

Oksat ja risut voi myös hakettaa itse oksasilppurilla. Silppurin ostamisen sijasta, löytyy myös näitä vuokraavia yrityksiä. Hake on mainio lisä pensaiden ja puiden juuristolle ehkäisemään rikkakasvien kasvua. Haketta (ja risuja ja oksia) voi myös käyttää kompostissa tuomaan ilmaa lisää ja tehostamaan kompostoitumista. 

 Risut, oksat ja kannot energiakäyttöön

Energiakäyttöä varten risut, oksat ja kannot haketetaan. Kannoissa on yleensä multaa ja hiekkaa ja niiden jatkokäsittely poikkeaa muusta haketuksesta, jonka vuoksi niiden ilmaista vastaanottoa voidaan rajoittaa. Kannot tulisikin puhdistaa mahdollisimman hyvin maa-aineksista ennen vastaanottopaikkaan viemistä. 

Katso vastaanottopaikat kunnittain täältä (vastanottopisteet)

PUUTARHAJÄTE

Puutarhajätettä ovat nurmikonleikkuu jäte, haravointi- ja lehtijäte ja kitkentäjäte. Juuri- ja nurmipaakut tulee puhdistaa mahdollisimman hyvin maa-aineksista, jolloin ne voi laittaa puutarhajätteen sekaan. Multa ja multaiset nurmipaakut kuuluvat maa-aineksiin. 

Puutarhajätteen voi viedä puutarhajätteen vastaanottopisteisiin tai kompostoida itse. Vastaanotetusta puutarhajätteestä valmistetaan kompostoimalla uutta multaa.  (Katso biojäte ja kompostointi)

Katso vastaanottopaikat kunnittain täältä:  (vastanottopisteet)

Varo levittämästä vieraslajeja

On tärkeää, että kitkemäsi vieraslajit eivät ala uudelleen itämään ja elämään puutarhajätteen vastaanottopisteessä. Siemenet ovat myös hyvin kestäviä, eivätkä tuhoudu kotikompostissakaan. Siemenet tarvitsevat …lämpötilan tuhoutuakseen. Varmistathan, että juurakot ja itämiskykyiset kasvinosat eivät ole enää elinkelpoisia. Vieraslajit voi kuivattaa ennen puutarhajätteeseen laittamista. Ne voi myös mädättää tai polttaa. Toinen mahdollisuus on laittaa ne jätesäkkiin ja polttokelpoisen jätteen joukkoon. Vieraslajien leviämisen estäminen on meidän kaikkien vastuulla. 

Tunnetuimpia pihojemme vieraslajeja ovat mm. Kanadanpiisku, Jättipalsami (kuvassa), Jättitatar, Isotuomipihlaja, Isopiisku, Ruttojuuret, Kurtturuusu, Terttuselja, Lupiinit, Jättituija, Pensankanukat, Viitapihlaja-angervo ja jättiputki

LUE LISÄÄ VIERASLAJEISTA JA NIIDEN TORJUNNASTA TÄÄLTÄ: http://www.vieraslajit.fi/

MAA-AINEKSET

Maa-aineksia ovat multa, kuntta, nurmikko, hiekka, savi ja multaiset nurmipaakut. Maa-aines ei saa sisältää muuta materiaalia tai jätteitä. Maa-ainekset hyödynnetään katu- ja viherrakentamisessa. Vastaanottopaikoissa voi olla rajoituksia vastaanotettavien maa-aineksien laadussa ja koostumuksessa sekä vastaanotosta voidaan periä maksu.

Ylijäämämaiden vastaanottopaikat voit katsoa täältä: (jätepisteet)

 

Lajittelutaulu

Voit ladata / tulostaa lajitteluohjeen klikkaamalla kuvaa.

Polta puuta oikein

Pientaloalueella puun poltosta syntyneet savut ja pienhiukkaset ovat merkittävimpiä ilmansaasteita ja jotka aiheuttavat haittoja erityisesti pikkulapsille ja sydän- ja hengityssairaille ihmisille. On erityisen tärkeää että puuta polttaa oikein ja mahdollisimman tehokkaasti. Vanhojen tulisijojen ja lämmityskattiloiden päivitys nykypäivään auttaa myös pienentämään ilmaan karkaavia päästöjä. 

Varaavat tulisijat ja leivinuunit pienentävät paljon päästöjä, että ovat energiatehokkaampia kuin varaamattomat tai avonaiset tulisijat. Erityisesti talven pakkasilla, jolloin savu jää leijumaan pitkäksi aikaan ympäristöön, asia korostuu.

Vinkkilista puunpolttamiseen!

  • Käytä vain kuivaa, puhdasta ja hyvälaatuista (ei lahoa) puuta! 
  • Tuo puut päivää ennen käyttöä sisälle, jotta pintakosteus ehtii haihtua. Huomaa, että sisällä saa säilyttää vain yhtä lämmityskertaa varten puita! 
  • Laita isot puut alle ja sytykkeet päälle. Sytytä päältä jolloin varmistat hapen saannin ja puun puhtaan palamisen. 
  • Älä lado tulisijaa liian täyteen ja lisää puita vasta kun edellinen pesä on melkein palanut (hyvä hiillos)! 
  • Noudata tulisijan valmistajan ohjeita! 
  • Muista tuhka-astian tyhjennys ja säännöllinen nuohous. 
  • Laita pellit kiinni vasta hiilloksen sammuttua!

Muistathan, että jätteiden poltto on kielletty! 

LUE LISÄÄ PUUNPOLTOSTA https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto

Jätesopimus

Kaikkien kiinteistöjen, sekä vakituisten, että loma-asuntojen on kuuluttava järjestettyyn jätehuoltoon. Lakeuden EKO:n toimialueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Yhdyskuntajätteiden lisäksi tähän kuuluvat myös sako- ja lietekaivolietteiden tyhjennykset.

Kilpailuta kimpassa

Halitjan järjestämä jätteenkuljetus tarkoittaa, että kiinteistön haltijan tulee tehdä sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Voit halutessasi myös kilpailuttaa roska-astioiden tyhjennyksen eri jätefirmojen kesken. Jos usean eri jäteyritysten autojen ”ralli” harmistuttaa, voitte tehdä kilpailutuksen yhdessä naapureiden kanssa. Myös kerättävät jätejakeet voivat vaihdella paikkakunnan ja yrityksen mukaan; esim. pakkausmuovin ja biojätteen erilliskeräys

Omilla sivuilla voit tehdä kilpailutuksen helposti. Kirjaudu sisälle oranssista lehdestä. 

(Sovellus ei vielä käytössä) 

Tarvittavat tiedot

Jätteenkuljetussopimuksen kilpailuttamiseen tarvitaan seuraavat tiedot:

  • kiinteistön osoite ja omat (maksajan) yhteystiedot Huom! Mökin jätteenkuljetus: lasku kotiin/mökille?
  • kerättävät jätejakeet (polttokelpoinen jäte, biojäte, paperi, ym.)
  • jäteastioiden koko (600 l, 240 l, 160/140 l, ym.)
  • jos et tilaa biojätteen erilliskeräystä, sisältääkö polttokelpoinen jäte biojätteen vai kompostoitko sen (huomioi jätehuoltomääräykset)
  • jos toimit yhdessä naapurin kanssa, ilmoita kimpat (jätejakeet, astian koko, laskutus)
  • Jätteiden tyhjennysvälit (huomioi jätehuoltomääräykset)
  • jäteastioiden ostaminen tai vuokraus (voit ostaa astiat myös itse)
  • tarjottavat lisäpalvelut, esim. jäteastioiden pesu

Suosittelemme aina kirjallisen sopimuksen tekemistä, jossa on huomioitu palvelun irtsanomisajat ja muut toiminnan ehdot. Kysy myös mahdollisuutta E-laskutukseen. 

Huom yrittäjä! Jos toimit alueellamme, toivoisin sinun ilmoittautuvan osoitteeseen lakeudeneko@liminka.fi tai Pihla Hasan 050-324 0963.

Alueen jätteenkuljetusyritykset: 

Alueena Liminka ja Tyrnävä

Kempeleen Jätekuljetus Ky
Ekohaka 7, 90440 Kempele
p. (08) 562 0310
info@kempeleenjatekuljetus.fi
www.kempeleenjatekuljetus.fi

L&T Lassila & Tikanoja Oyj
Linnakatu 33, 90100 Oulu
p. 010 636 5000
www.lt.fi

PTP Luttinen Oy
Tehtaantie 13, 91500 Muhos
p. (08) 340 619, 0400 680 605
toimisto@luttinen.fi
www.luttinen.fi

Alueena Utajärvi ja Muhos

Jätekuljetus ja maansiirto Ari Holappa
Puolangantie 18, 91600 Utajärvi
p. 040 501 4160

Lassila & Tikanoja Oyj
Linnakatu 33, 90100 Oulu
p. 010 636 5000
www.lt.fi

PTP Luttinen Oy
Tehtaantie 13, 91500 Muhos
p. (08) 340 619, 0400 680 605
toimisto@luttinen.fi
www.luttinen.fi

Sako- ja lietekaivojen tyhjennykset

Haurun Jäteauto Oy
Sälpäkuja 3, 90620 Oulu
p. (08) 538 0600
asiakaspalvelu@haurunjateauto.fi
www.haurunjateauto.fi

Jätehuolto Nuojua Oy
Räihänkuja 5, 90540 Oulu
p. 0400 173 200
info@jatehuolto-nuojua.fi
www.jatehuolto-nuojua.fi

PTP Luttinen Oy
Tehtaantie 13, 91500 Muhos
p. (08) 340 619, 0400 680 605
toimisto@luttinen.fi
www.luttinen.fi

Jahotec Oy
Lännentie 22, 91900 Liminka
p. 0400 605750